IOM Suomessa - neljännesvuosisata tuli täyteen

Author: 
Sanna Karlsson
Mutta miksi toimisto perustettiin juuri Suomeen?

Huhtikuun 22. päivä 1993 IOM:n päätoimistossa Genevessä allekirjoitettiin sopimus, jonka mukaan Suomeen perustettiin IOM:n aluetoimisto. Siihen aikaan IOM:llä ei ollut läsnäoloa missään Pohjoismaassa eikä Baltian maassakaan. Mutta miksi toimisto perustettiin juuri Suomeen?

Tärkein syy oli, että Suomi ja Suomen hallitus lobbasivat sen puolesta innokkaasti, kun taas muissa Pohjoismaissa kiinnostusta ei ollut yhtä paljon. Baltian maat taas olivat juuri itsenäistyneet neuvostoajan jälkeen, ja rakensivat hallintojaan uudelleen.

The agreement to found the IOM Finland Mission was signed in IOM headquarters in Geneva on April 22, 1993.Korkean tason seminaari Helsingissä aloitti IOM:n läsnäolon Suomessa.

Suomessa kansainvälisen järjestön aluetoimiston saamiseen oltiin erittäin tyytyväisiä. Ensimmäinen näkyvä merkki IOM:n tulosta Suomeen oli korkean tason seminaari, joka järjestettiin yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa Helsingin Marina Congress Centerissä toukokuussa 1993. Aiheena oli Migration Trends, Social Change and Cooperation in the Baltic Region, ja seminaarin puheenjohtajana toimi tunnettu suomalainen veteraanidiplomaatti Max Jakobsson.

Itse toimisto avattiin elokuussa Hakaniemen Ympyrätaloon. Ensimmäisenä aluevastaavana (Regional Representative) toimi Øystein Opdahl vuosina 1993­-1997. Toiminnan fokuksena oli silloin Baltian maat, joissa tehtiin paluuohjelmia, ihmiskaupan vastaista työtä sekä autettiin maita rakentamaan siirtolaisuusjärjestelmiään – ja hallintoaan. Pohjoismaissa oli tärkeää rakentaa suhteita maiden hallituksiin ja tukea myös näitä maita siirtolaisuuhallinnon kysymyksissä.

Toimistoja uusiin maihin

Vuonna 1997 José-Angel Oropeza aloitti aluevastaavana IOM:n Suomen-toimistossa. Seuraavana vuonna Latviassa  ja Liettuassa avattiin omat maatoimistot. Vuonna 1999 IOM:n Suomen-toimisto oli monen muun eurooppalaisen maan kanssa mukana suuressa paluuoperaatiossa, kun esimerkiksi kosovolaiset alkoivat palata Balkanille ex-Jugoslavian sodan jälkeen.

Vuonna 2001 IOM:n Suomen-toimisto aloitti kiintiöpakolaisten ennen matkaa tapahtuvien kulttuuriorientaatioiden järjestämisen. Ohjelmaa jatkettiin vuoteen 2010, jonka jälkeen muuta tahot hoitivat sitä muutaman vuoden ajan. Vuodesta 2016 IOM järjestää taas orientaatioita ammattikorkeakoulu Diakonian kanssa, Migrin hallinnoimana. Yhteensä yli 4000 kiintiöpakolaista on koulutettu näiden vuosien aikana. Viimeisin orientaatio pidettiin Zimbabwessa helmikuussa 2018 (kokemuksista siellä voit lukea blogistamme).

Suomeen tulevia kiintiöpakolaisia kulttuuriorientaatiossa vuonna 2010.

Toimistojen verkko jatkoi kasvamistaan: vuonna 2002 myös Norjaan avattiin oma toimisto. Seuraavana vuonna aluevastaavana aloitti Dr. Thomas Weiss.

EU-jäsenyys muutti toimintaa

Vuonna 2004 toiminnan painopiste muuttui, kun Baltian maat liittyivät Euroopan unioniin jäsenmaina. Tämä vaikutti sekä rahoitukseen että toiminnan muotoihin, koska hallinnon jäsenyyteen valmistamiseen tähtääviä ohjelmia ei enää tarvittu. Ihmiskaupan vastainen työ jatkui vahvana näissä maissa. Siinä painopisteenä oli sekä yleisen tietoisuuden lisääminen että viranomaisten toiminnan vahvistaminen. Vuonna 2004 myös Viroon avattiin IOM:n toimisto, sen myötä jokaisessa Baltian maassa oli oma toimistonsa.

Vuoden 2004 lopussa IOM sai hoitaakseen Irakin ensimmäisten demokraattisten parlamenttivaalien järjestämisen ulkomailla asuville irakilaisille. IOM:n Suomen-toimiston kontolle lankesi Ruotsin ja Tanskan järjestelyjen hoitaminen, mikä oli haasteellista, koska kummassakaan maassa ei ollut läsnäoloa paikan päällä. Lukemattomien työtuntien tuloksena vaalit kuitenkin järjestettiin tammikuussa 2005, ja ulkomailla asuvat irakilaiset pääsivät vaikuttamaan maansa tulevaisuuteen.

Ulkomaille asuville irakilaisille äänestäminen oli tärkeä tapahtuma.

Islannista Kaukasukseen

Vuonna 2005 IOM:n organisaatiota myllättiin kunnolla, ja Suomen alaisuuteen siirrettiin sekä EU:n itäisen naapuruston maat että eteläinen Kaukasus. Muutos oli suuri: yhtäkkiä Helsingistä käsin johdettiin aluetta, joka kattoi viisi aikavyöhykettä. Ukrainan ja Moldovan hankkeet olivat niin suuria, että yhden maan henkilökuntaa oli enemmän kuin koko aikaisemmalla alueella yhteensä.

Silloiset työntekijät muistelevat aikaa hektisenä. Tätä vaihetta jatkui vuoteen 2011 saakka, kunnes uusi organisaatiomuutos muutti Suomen-toimiston aluetoimistosta maatoimistoksi, mutta jolla säilyi varainhankintafunktio, sekä Tanskan ja Viron-toimistojen hallinnollinen tukeminen. Tanskaan oli vuonna 2009 avattu oma toimisto. Edelleenkin tänä päivänä Suomen-toimisto hoitaa sekä Ruotsin että Islannin toiminnan.

Aktiivinen diaspora saa aikaa muutosta

Mutta tapahtui sitä Suomessakin tuona aikana. Vuonna 2008 sai alkunsa aikaisempaa laajempi vapaaehtoisen paluun ohjelma, jonka rahoitus tuli EU:lta. Saman vuonna aloitettiin pilottiversion MIDA FINNSOM-ohjelmasta, joka jatkuu edelleen. Diasporan aloitteesta alkunsa saanut ohjelma tukee somalitaustaisten asiantuntijoiden väliaikaista paluuta Somaliaan. Tärkeänä asiana ohjelmassa on tiedon ja taidon välittäminen eteenpäin, jotta Somalian hallinto kehittyisi. Alussa ohjelman asiantuntijat olivat terveyssektorilta, ja he työskentelivät pohjoisessa, Somalimaan ja Puntmaan alueilla. Vuonna 2015 aloitettu uusi ohjelma on laajentanut kirjoa sekä maantieteellisesti että aiheen puolesta: eteläisen Somaliaan ja opetusalalle, terveysalan lisäksi (lisää blogissamme).

MIDA FINNSOM:in asiantuntijat ovat tuoneet asiantuntemustaan eri paikkakunnille Somaliassa.

Vuonna 2009 aluevastaavana aloitti Hans-Petter Böe. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2013, jolloin vastuu siirtyi Simo Kohoselle, joka johtaa edelleenkin toimistoa.

Yksi koko ajan taustalla toimiva, mutta IOM:n ydinalueeseen kuuluva ohjelma on uudelleensijoittaminen (lisää blogissamme). IOM:n Suomen-toimisto hoitaa kaikki Suomeen, Ruotsiin ja Islantiin tulevien kiintiöpakolaisten matkajärjestelyt ja avustaa heitä myös matkan aikana. Sen lisäksi IOM avustaa myös perheenyhdistämisten toteuttamisessa, eri maissa eri viranomaisten tai järjestöjen tukemana. Usein perheet myös kustantavat matkan itse, kuten Suomessa, mutta IOM auttaa käytännön järjestelyissä.

Tietoa ihmiskaupasta eri ammattikunnille

Viime vuosina myös Suomessa on tehty ihmiskaupan vastaista työtä . Suurta huomiota herättäneiden kampanjojen avulla ollaan lisätty tietoisuutta siitä, että ihmiskauppaa esiintyy myös Suomessa ja että uhreina voi olla myös suomalaisia. Tietoa ollaan jaettu myös eri ammattiryhmien edustajille, kuten lähetystöhenkilökunnille, matkustajalaivojen henkilökunnille ja tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille (tästä HOIKU-projektista voit lukea lisää täällä ja blogissamme).

Vuoden 2015 siirtolaistilanne vaikutti tietenkin myös IOM:n Suomen-toimiston työhön. Suomeen saapui lähes kymmenkertaisesti enemmän ihmisiä kuin vuotta aiemmin. Siirtolaisuus ja pakolaisuus nousivat uutisaiheina kärkeen. IOM:lle se tarkoitti muun muassa sitä, että asiantuntemuksellemme oli kovaa kysyntää. Työssämme se heijastui varsinkin vapaaehtoisen paluun ohjelmaan, joskin viiveellä.

Vuonna 2016 yhteensä 2116 siirtolaista palasi kotimaahansa IOM tuen avulla, kun määrä vuonna 2015 oli 635 ja 2014 318. 2017 luku oli 1425 henkilöä.

Meille on tärkeää, että vaikka luvut kasvavatkin niin jokainen palaaja saa hänen tarpeisiinsa räätälöidyn paluun. Paluuavustuksen voi esimerkiksi valita joko rahana tai hyödyketukena, jolloin tuen voi käyttää esimerkiksi opiskeluun, terveydenhoitoon tai vaikkapa uuden yrityksen perustamiseen.

Paluutuki voi mahdollistaa palaajalle vaikkapa pienyrityksen perustamisen.

Kaikkien etu

Neljännesvuosisata on IOM:n Suomen-toimistossa ollut työntäyteinen, mutta se on tuottanut myös paljon tuloksia. Tällä hetkellä henkilökuntaa on vähän alle 40, useasta eri maasta. Jatkamme työtä painottaen, että hallittu ja turvallinen siirtolaisuus on kaikkien etu – sekä siirtolaisten että valtioiden, ovat ne sitten lähtömaita, kauttakulkumaita tai kohdemaita.

Kirjoittaja on IOM:n Suomen-toimiston viestinnän asiantuntija.

IOM:n Suomen-toimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.
Voit kommentoida kirjoituksiamme ja kuulisimme mielellään palautteesi. Toivomme että kommentit ja kysymykset ovat rakentavassa hengessä kirjoitettuja. Vastakkaisia näkemyksiä saa toki esittää mutta toivomme että ne perustellaan huolella, yleisesti luotettaviin lähteisiin tukien.

 

Blog category: