Harvinainen tuomio ihmiskaupasta Ruotsissa

Author: 
Eveliina Karhu
"Tuomio ei poista tehtyä vääryyttä tai korjaa uhrien usein haastavia oloja kotimaassa. Se on kuitenkin askel eteenpäin ihmiskaupan vastaisessa työssä."

Kaksi miestä tuomittiin syyllisiksi ihmiskauppaan Ruotsissa paljon julkisuutta saaneessa oikeudenkäynnissä. Kahdeksan asianosaisista on IOM:n Suomen-toimiston asiakkaita. Marraskuinen tuomio toi päätökseen pitkän prosessin, jossa asiakkaat lopulta saivat edes osittain oikeutta.

Ihmiskauppavyyhti alkoi avautua Ruotsin viranomaisille sen jälkeen kun poliisi löysi noin 15 aikuista ja lasta teollisuusrakennuksesta tammikuussa 2017. Ala-arvoisissa oloissa pidetyt ihmiset otettiin viranomaisten huostaan ja kolme henkilöä pidätettiin epäiltyinä ihmiskaupasta.

Osa pelastetuista henkilöistä halusi palata nopeasti kotiin. Tässä kuvaan astui Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM: heidät ohjattiin IOM Suomen-toimiston avustetun vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotoutumisen ohjelmaan, jossa autetaan ihmiskaupan uhreja ja prostituutiossa hyväksikäytettyjä ihmisiä palaamaan kotimaahansa Ruotsista (ohjelmaa kutsutaan nimellä AVRRTiPP-SWE). Suomen toimisto hoitaa myös ruotsalaiset projektit, sillä Ruotsissa ei ole omaa IOM-toimistoa. Asiakkaita avustettiin palaamaan turvallisesti kotiin ja heille järjestettiin yksilöllistä uudelleenkotoutumistukea. Tukeen kuului henkilön tilanteesta riippuen esimerkiksi majoitus ja terveydenhuoltomaksuja. Kaikki palanneet saivat myös käteistukea.

Rikosprosessi eteni Ruotsissa

Poliisitutkinta jatkui Ruotsissa ja IOM välitti asiakkailleen väliaikatietoja. Elokuussa asiakkaille esitettiin tärkeä kysymys: Haluavatko he matkustaa takaisin Ruotsiin osallistuakseen oikeudenkäyntiin? Valtaosa vastasi myöntävästi. IOM alkoi yhdessä ruotsalaisten viranomaisten kanssa koordinoida asiakkaiden osallistumista ja matkajärjestelyjä.

Edellinen matka Ruotsiin oli tapahtunut hyvin erilaisissa olosuhteissa. Osa oli matkannut suurin toivein, mielessä lupaus palkasta, jonka uudessa työpaikassa voisi ansaita. Perillä selvisi, että luvattua työtä ei ollutkaan olemassa. Sen sijaan edessä oli kadulla kerjäämistä toisten kerätessä ansiot. Kieltäytyminen oli vaarallista, eikä pakeneminenkaan ollut vaihtoehto.

Monen mielessä voi herätä kysymys, miksi nämä henkilöt eivät pyytäneet apua kadulla kulkeneilta ihmisiltä tai ilmoittaneet tilanteesta poliisille. Viranomaisten pelko voi olla yksi selitys. Toinen voi olla kielitaidon puute ja tietämättömyys omista oikeuksista rikoksen uhrina. Kolmas voi olla väkivallan uhka, joko itseä tai kotiin jäänyttä perhettä kohtaan.

Kun arki on pelon sävyttämää selviytymistä, voi olla vaikea nähdä ulospääsyä tilanteesta.

Nyt, syksyllä 2017, he olivat kuitenkin matkalla omasta vapaasta tahdostaan ja tietoisina oikeuksistaan ja vaihtoehdoistaan. He olivat valmiita käymään läpi kokemiaan asioita vieraiden ihmisten edessä ja vastaamaan vaikeisiinkin kysymyksiin. Tämä oli ainut keino, jolla he voisivat osaltaan varmistaa, että rikoksen tekijät eivät pääse vapaalle jalalle.

Oikeudenkäynti päättyi kovaan tuomioon

Oikeudenkäynnissä oli syytettynä kaksi henkilöä epäiltyinä ihmiskaupasta. Käsittelyyn osallistui lukuisia todistajia, sekä paikan päällä että videoyhteyden välityksellä.

Annetun tuomion kovuus tuli yllätyksenä. Kahdelle ihmiskauppiaalle annettu vankeustuomio oli neljä vuotta ja kaksi kuukautta. Tuomio oli pidempi kuin mitä syyttäjä oli esittänyt. Lisäksi tuomituille määrättiin määräaikainen maahantulokielto vankeustuomion päätyttyä ja maksettaviksi merkittäviä korvauksia rikoksen uhreille. Tuomiosta valitettiin ja hovioikeuden käsittely on paraikaa käynnissä.

Ruotsiin matkanneet asiakkaamme palasivat kotimaahansa. He jatkavat uudelleenkotoutumistaan IOM:n tuen avulla ja odottavat vielä tietoa lopullisesta tuomiosta.

Oikeudenkäynnit ovat osa ihmiskaupan vastaista työtä

Tuomio ei poista tehtyä vääryyttä tai korjaa uhrien usein haastavia oloja kotimaassa. Se on kuitenkin askel eteenpäin ihmiskaupan vastaisessa työssä. Kun ihmiskaupasta annetaan tuomio, se toimii ennakkotapauksena paitsi tuomioistuimille myös mahdollisille ihmiskauppiaille. Rangaistuksen uhka vähentää rikollisen toiminnan kannattavuutta. 

Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusrikkomus. Tuomio on tunnustus uhreille siitä, että heitä on kohdeltu väärin. Määrättävät vahingonkorvaukset voivat myös olla suuri apu tilanteessa, jossa uhri ei ole voinut työskennellä moneen vuoteen hyväksikäytön aikana ja rikosprosessin ollessa käynnissä.

Osallistuminen poliisitutkintaan ja oikeudenkäyntiin on monille asiakkaillemme tärkeää. Toisaalta henkinen kuormittavuus, odotukset nopeasti saatavista korvauksista ja ansioiden menetys työstä poissaollessa ovat myös osa kokonaisuutta. Toivomme, että näiden asiakkaiden kohdalla osallistuminen oli lopulta positiivinen kokemus. Jotta myös muut ohjelman asiakkaat saavat vastaavan tilaisuuden osallistua heitä koskeviin prosesseihin, jatkamme yhteistyötä oikeusistuinten ja viranomaisten kanssa Ruotsissa ja paluumaissa.  

 

AVRRTiPP-SWE-ohjelma lyhyesti:

  • IOM Suomen-toimisto on avustanut ihmiskaupan uhreja ja prostituutiossa hyväksikäytettyjä ihmisiä palaamaan kotimaahansa Ruotsista vuodesta 2012 alkaen
  • Ohjelmaa rahoitti Tukholman lääninhallitus vuosina 2012-2017
  • 01.01.2018 alkaen ohjelman rahoittaja on Ruotsin Jämställdshetsmyndigheten
  • Vuonna 2017 avustimme 39 henkilöä palaamaan kotimaahansa
  • Uudelleenkotoutumistukea alkoi vuonna 2017 saada yhteensä 41 henkilöä
  • Vuoden 2018 tammi-helmikuussa olemme avustaneet 12 henkilöä palaamaan kotimaahansa
  • Neuvonta ja monitorointi ovat olennainen osa paluuprosessia
  • Avustaessaan asiakkaita IOM Suomen-toimisto tekee läheistä yhteistyötä paluumaiden IOM-toimistojen kanssa
  • Kukin palaaja saa uudelleenkotoutumistukea käteis- ja hyödyketukena
  • Palaajille välitetään tietoa rikosprosessista Ruotsissa ja tarvittaessa heitä avustetaan oikeudenkäyntiin osallistumisessa
  • Joskus paluuseen liittyy niin suuria riskejä, esimerkiksi uudelleenuhriutumisesta, että IOM ei voi avustaa henkilöä palaamaan. Näissä tapauksissa ohjaamme hänet muun avustuksen piiriin Ruotsissa, esim. asianajajalle tai sosiaaliviranomaisille

Kirjoittaja työskentelee YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n Suomen-toimiston avustetun vapaaehtoisen paluun tiimissä. Hän työskentelee sekä Ruotsin AVRRTiPP-SWE-projektissa että Suomen avustetun vapaaehtoisen paluun projektissa.

IOM:n blogien kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.
Voit kommentoida kirjoituksiamme ja kuulisimme mielellään palautteesi. Toivomme että kommentit ja kysymykset ovat rakentavassa hengessä kirjoitettuja. Vastakkaisia näkemyksiä saa toki esittää mutta toivomme että ne perustellaan huolella, yleisesti luotettaviin lähteisiin tukien.
Blog category: